Koirien välilevysairauksista käytetään monia nimiä, kuten mäyräkoirahalvaus tai välilevypullistuma. Tämä joillekin roduille yleinen, mutta usein yllättävä sairaus voi aiheuttaa voimakasta kipua ja liikkumisvaikeuksia. Tässä artikkelissa käsittelen, mitä välilevysairaus, eli IVDD (Intervertebral Disc Disease) oikein tarkoittaa, miten sitä hoidetaan ja mikä on kuntoutuksen rooli koiran toipumisessa.
Välilevysairauksien tyypit
Välilevysairaudet jaetaan kolmeen eri tyyppiin:
Tyypin I IVDD:tä tavataan yleisesti kondrodystrofisilla roduilla, joilla on geneettinen alttius välilevyjen kalkkeutumiselle. Kalkkeutuminen heikentää välilevyn rakennetta, jolloin sen geelimäinen keskiosa voi purkautua selkäytimen tilaan aiheuttaen voimakasta kipua ja usein halvausoireita. Oirekuva voi vaihdella.
Tyypin II IVDD:täTätä esiintyy usein keskikokoisilla tai suurilla koirilla (ei-kondrodystrofisilla roduilla). Tässä tapauksessa välilevy pysyy ehjänä, mutta pullistuu ja painaa selkäydintä. Oireet ovat samankaltaiset kuin tyypin I IVDD:ssä.
Tyypin III IVDD johtuu usein traumasta, eikä hermokanavaan kohdistu pitkäaikaista painetta. Trauma voi aiheuttaa pienen määrän välilevymateriaalia selkäydintilaan, mutta tämä ei yleensä aiheuta pysyviä vaurioita. Oireina voi esiintyä kipua ja toisinaan myös takaosan heikkoutta (drunken sailor -kävelyä).
Lisätietoa välilevysairauksista löytyy esimerkiksi Fitzpatrick Referrals -sivustolta tai artikkelista Intervertebral Disc Disease in Dogs (Brisson, 2010).
Hoidon ja kuntoutuksen ennuste
Välilevysairauden ennuste riippuu monesta tekijästä. On selvää, että oireiden ilmetessä on syytä hakeutua välittömästi eläinlääkäriin. Diagnoosi tehdään usein kuvantamalla, minkä perusteella laaditaan hoitosuunnitelma. Hoitoon hakeutumista ei kannata viivyttää, sillä joissain tapauksissa leikkauksen ennuste heikkenee merkittävästi ajan myötä.
Jos leikkaus päädytään tekemään, toipumisennuste on erinomainen, vaikka koiran takaosa olisi kokonaan halvaantunut. Jos syväkiputunto on tallella ja leikkaus onnistuu hyvin, kävelykyvyn palautumisen todennäköisyys on jopa 93 %. Hoidoista ja erilaisista ennusteista voi lukea lisää Current Approaches to the Management of Acute Thoracolumbar Disc Extrusion in Dogs -artikkelista (Moore ym., 2020).
Monet koirat pärjäävät hyvin, vaikka takaosan käyttö ei palautuisikaan täydellisesti ennalleen. Sopivan liikunnan, kuntoutuksen ja huollon avulla koiran elämänlaatu voi pysyä hyvänä.
Oma kokemuksen on, että koirat yleensä kuntoutuvat halvausoireista hyvin ja pystyvät elämään laadukasta elämää. Vaikka halvausoireet olisivat olleet voimakkaita ennen leikkausta, koira voi alkaa kävellä jo muutaman päivän tai viikon kuluessa. Lopullinen toipumisennuste nähdään yleensä noin kolmen kuukauden kuluessa, mutta kuntoutuksella voidaan edistää liikkumisen laatua vielä tämän jälkeenkin.
Monia omistajia huolettavat koiran kivut, mutta kokemukseni mukaan leikkauksen jälkeinen kipu helpottaa usein nopeasti, ja koiran elämänilo palautuu, vaikka takajalat eivät toimisikaan täysin normaalisti.
Kuntoutus
Selkäsairauksista toipuvat koirat hyötyvät usein merkittävästi fysioterapiasta. Jos koiran kävelykyky on heikentynyt, fysioterapia aloitetaan heti leikkauksen jälkeen. Lievemmissäkin tapauksissa kuntoutus kannattaa aloittaa mahdollisimman pian.
Välilevysairaudesta toipuvan koiran kuntoutuksessa keskitytään kävelyn, liikkumisen ja kehonkäytön uudelleen opetteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä aktiivisia että passiivisia harjoituksia.
Fysioterapiassa voidaan tehdä hermostoa aktivoivia harjoitteita joko passiivisesti tai aktiivisesti. Lisäksi tukihoitona voidaan käyttää terapeuttista laseria lievittämään paikallista kudoskipua ja turvotusta tai NEMS-sähköstimulaatiota. Myös akupunktiosta voi olla hyötyä. Myöhemmässä vaiheessa kuntoutus muuttuu aktiivisemmaksi, ja siinä voidaan hyödyntää vesimattoa tai muita terapeuttisia harjoitteita kehonkäytön ja liikkumisen parantamiseksi.
Suurin osa kuntoutuksesta tapahtuu kuitenkin kotona. Siksi omistajan ohjaus sekä kotona tehtävät harjoitteet ja liikunta ovat erityisen tärkeitä neurologisen koiran kuntoutuksessa.
Lopuksi
Välilevysairauksia voidaan hoitaa, ja niistä voi kuntoutua hyvin, mutta myös eettiset näkökulmat on otettava huomioon. Kaikki koirat eivät kuntoudu, tai ennuste voi olla alusta asti varauksellinen.
Muistan, kuinka ensimmäisellä eläinten neurologisen kuntoutuksen luennollani mietin, onko tämä enää eettisesti oikein – lähteä kuntouttamaan eläintä, jolla on voimakkaita halvausoireita. Nyt, vuosien opiskelun ja kymmenien neurologisten koirien kuntouttamisen jälkeen, en enää näe tässä eettistä ongelmaa.
Koirat toipuvat usein nopeasti ja reagoivat kuntoutukseen erinomaisesti – jos ovat reagoidakseen. Ne säilyttävät elämänilonsa liikkumisen hankaluuksista huolimatta. Vaikka välilevysairauden kipu voi alkuvaiheessa olla voimakasta, se usein helpottaa nopeasti asianmukaisella hoidolla. Pitkällä aikavälillä koiran kokema kipu ja epämukavuus eivät välttämättä eroa merkittävästi esimerkiksi yleisistä nivelvaivoista, kuten polviongelmista, jotka voivat myös olla hyvin kivuliaita ja pitkäkestoisia.
Lähteet ja lisälukemista
Animal physiotherapy. Assessment, treatment and rehabilitation of animals. 2016. Treatment and rehabilitation for neurological conditions Hyytiäinen (260-271).
Brisson BA. Intervertebral disc disease in dogs. Vet Clin North Am Small Anim Pract. 2010 Sep;40(5):829-58. doi: 10.1016/j.cvsm.2010.06.001. PMID: 20732594.
Moore SA, Tipold A, Olby NJ, Stein V, Granger N (2020). Current Approaches to the Management of Acute Thoracolumbar Disc Extrusion in Dogs. Front Vet Sci, 7.
0 kommenttia