Öttiäiset on poissa, kiinnipitoaika päättyy, kelit viilenee ja metsän sato on parhaimmillaan. Siinä sinulle jo neljä hyvää syytä mennä koiran kanssa metsään!
Metsästysreissut saattavat joskus olla fyysisesti hyvin kuormittavia, varsinkin alkusyksystä, ennenkuin koiran elimistö tottuu rasitukseen. Mitä asioita metsäreissuilla olisi hyvä huomioida, jotta koira pysyisi kunnossa läpi kauden?
Tässä artikkelissa käsitellään metsästystä, mutta samat asiat pätee moniin syksyn aktiviteetteihin, kuten koirapyöräilyyn tai muihin vetolajeihin.
Alkusyksyn kelit voi olla kuumia – lämmönsieto ja nesteytys
Syksyn metsäreissuilla sää saattaa yllättää suuntaan tai toiseen. Meidän hirvi- ja karhukoirilla sekä pystykorvilla on paksut pakkasen pitävät turkit. Niillä turkki toimii eristeenä, joka pitää lämmön kehossa. Tämä tarkoittaa, että kuumalla säällä koiran on vaikeampi päästä eroon ylimääräisestä lämmöstä, ja se voi altistua lämpöhalvaukselle tai ylikuumenemiselle. Koska koira ei hikoile, lämmön haihtuminen tapahtuu pääasiassa haihtumalla ja läähättämällä. Koiran normaali ruumiinlämpö on 38°-39°C ja liikkuessa se voi nousta jopa 42°C. Varsinkin tummaturkkisilla ruumiinlämpö nousee herkemmin. (Bockstachler, Mills & Egner 2019.)
On myös huomattu, että mikäli kuumassa säässä koiraa viilennetään, sen suorituskyky paranee, laktaattitasot ja syke ovat matalammat verrattuna koiriin, joita ei ole viilennetty. Eli toisinsanoen, lämpimillä keleillä koiran suorituskyky laskee. (Kruk ym. 2014.)
Koska koira haihduttaa ylimääräisen lämmön, se myös menettää paljon nesteitä siinä samalla, siispä riittävästä nesteytyksestä on huolehdittava. Nestevajauksen suuruudesta saa perspektiiviä tutkimuksesta, jossa todettiin Huskyjen menettävän 74km rekikilpailussa jopa 40% kehon nestevarannoistaan. (Stephens-Brown & Davies 2018.) Hirvikoira voi jäljen perässä helposti juosta 50km päivässä lämpimissä olosuhteissa, eikä silloin todennäköisesti jäädä kovin kauas tutkimuksen lukemista.
Nesteytys kannattaa jakaa tasaisesti pitkin päivää ja jopa seuraavaa päivää. Koiran ruoat voi tarjota nesteen kera tai koittaa juottaa sitä makuvesien avulla. Elektrolyyttien tarvetta koiralle ei ole voitu tutkimuksissa osoittaa (koska koira ei hikoile), joten niiden lisäämisestä ei todennäköisesti ole hyötyä . (Bockstachler, Mills & Egner 2019).
Vältä vammoja
Vammat. Tapaturma-alttiudessa metsästys ei jää kovin kauas agilitystä. On nimittäin tutkittu, että metsästyskauden aikana jopa 25% koirista loukkaantuu. Tämän Brittitutkimuksen mukaan kaikista yleisimpiä ovat varvas ja tassuvammat. Vain 10% vammoista liittyi tuki- ja liikuntaelimiin, mutta myös häntävammat oli yleisiä (10%). Mielenkiintoista kyllä, Pointterit nousivat tässä tutkimuksessa kaikista vähiten tapaturma-alttiiksi koiriksi. (Houlton 2008).
Ilmojen viiletessä myös vedet viilenee ja vesilajeja harrastaville koiraihmisille vesihäntä on varmasti tuttu. Vesihäntä on eräänlainen häntähalvaus, jossa hännän loppuosa roikkuu velttona. Sille altistaa kylmässä vedessä uiminen. Kirjallisuuden mukaan vaiva paranee usein muutamassa päivässä itsekseen, mutta voi olla kivulias, joten eläinlääkäriin on hyvä olla yhteydessä. Kannattaa myös pitää mielessä, että hännän roikkuessa myös muut vammat, kuten hännän murtumat on mahdollisia. (Vannini & Reicher 2019.)
Pidä koira lämpimänä
Syksyn sää voi olla myös kolea ja jäätävä vesi/räntäsade ovat aivan tavallisia syysilmoja. Liikkuessa koira pysyy kyllä lämpimänä (kuten äsken todettiin), mutta reissun jälkeen vilu voi iskeä ja kylmettämällä koiran raskaan fyysisen suorituksen jälkeen altistaa sen takuulla lihaskireyksille. Varsinkin lyhytturkkisilla koirilla, kuten seisojilla, on tärkeää huolehtia lämpimänä pysymisestä ja tarvittaessa laittaa koiralle takki päälle. Kotimatkalla autolla ajoa saattaa tulla useampi tunti ja energiavaje voi heikentää lämmöntuotantoa ennestään (koiralle tulee normaalia helpommin kylmä) ja myös lihasten palautumisen kannalta kylmettymistä tulisi välttää rasituksen jälkeen.
Palautuminen
Palautumiseen kannattaa panostaa. Se alkaa heti suorituksen tai reissun jälkeen, eli siis jo ennen kotimatkaa. Koiraa tulisi suorituksen kuormittavuudesta riippuen talutella 20-30min loppuverryttelyksi. Huom., jo tässä vaiheessa voi olla tarpeen laittaa sille takki päälle olosuhteista riippuen. Mikäli aikaa on ennen kotimatkan alkamista ja olosuhteet sen sallii, koiran lihaksistoa voi kevyesti pyöritellä ja hieroskella lihaksiston rentouttamiseksi. Kotona voi olla hyvä tehdä vielä kevyttä hierontaa huolellisemmin. Jos kotimatka on pitkä (useita tunteja), kannattaa nähdä vaiva ja tehdä yksi tai useampi pysähdys, jonka aikana käyttää koiraa pienellä kävelyllä. Pidä huoli, että koiralla on riittävän lämmin koko kotimatkan ajan.
Seuraava päivä ei saisi olla täyttä lepoa. Käy useampia rauhallisia kävelyitä palautumisen edistämiseksi ja muista jatkaa nesteytyksestä huolehtimista.
On vaikeaa arvioida kuinka kauan palautuminen kestää, sillä se riippuu niin koiran kunnosta kuin fyysisestä kuormituksesta. Alkusyksystä en kuitenkaan suosittele tekemään pitkiä reissuja perättäisinä päivinä vammojen välttämiseksi. Loppusyksyä kohden metsästyskoirilla kunto usein nousee ja jaksaminen on jo parempaa, silloin myös palautuminen on nopeampaa.
Lepo ja liikunta metsäreissujen välillä
Reissut usein painottuu viikonlopuille ja arkipäivät menee arkiaskareissa. Välipäivinä koiran kanssa olisi hyvä lenkkeillä rauhallisesti, myös joitain kevyitä pyöreälenkkejä voi käydä. Pelkkä häkissä oleminen ei anna parasta mahdollista tulosta kunnon kehittymisen ja koiran jaksamisen tai palautumisen kannalta.
Kehonhuolto
Koska koiran olisi sitten hyvä käydä kehonhuollossa? Yleisesti kehonhuollon tarve on todella yksilöllinen ja mielestäni tärkeintä on yllämainitut asiat kuormitukseen ja palautumiseen liittyen. Kuitenkin, useimmat koirat hyötyvät huollosta varsinkin alkusyksystä, kun rasitus on vielä uutta ja lihaksisto menee maitohapoille, silloin myös kireyksiä tulee helpommin. Suosittelenkin käyttämään koiran huollossa hyvissä ajoin ennen aktiivisen kauden alkamista, jolloin voidaan tehdä yksilöllinen suunnitelma jatkon kannalta. Koiran liikkumista ja kehon käyttöä on myös hyvä tarkkailla, mikäli niihin tulee muutoksia, on se jo hyvä syy varata aikaa fysioterapiaan.
Lähteet ja lisälukemista
Bockstachler, Mills & Egner. 2019. Exercise physiology. Teoksessa Essential Facts of Physical Medicine, Rehabilitation and Sports Medicine in Companion animals.
Houlton JEF. A survey of gundogs lameness and injuries in Great Britain in the shooting season 2005/2006 and 2006/2007. Veterinary and Comparative orthopaedics and traumatology 2008;21(3):231-237
Kruk B, Kaciuba-U ci Ko H, Nazar Ket al. Hypotalamic, rectal and muscle temperatures on exercising dogs; effect of cooling. J Appl Physiol 2014;117(2):112-118
Stephens-Brown L, Davies M. Water requirements of canine athletes during multi day exercise. journal of veterinary internal Medicine 2018;32(11):1149-1154
Bockstahler (Toim.), Wittek, Levine, Maier & Mills. Essential Facts of Physical Medicine, Rehabilitation and Sports Medicine in Companion animals. 2019. VBS.GmbH. Bebenhausen.
Vannini & Reicher. 2019. The Athletic Dog in physiotherapy. Teoksessa Essential Facts of Physical Medicine, Rehabilitation and Sports Medicine in Companion animals.
Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäistä kertaa syyskuussa 2023
