Rakenteen vaikutus koiran liikkumiseen – Tassut

Tassulla on väliä

Koiran rakenteen vaikutus liikkeeseen- sarjan aikaisemmissa osissa olemme käyneet läpi etu- ja takaosaan, mutta yksi oleellinen alue on vielä käsittelemättä, nimittäin tassut.

Ellei toisin mainita, asialähteenä on käytetty  Zinkin ja Schlehrin (2020) artikkelia “Working dog structure: evaluation and relationship to function”.

Eri malliset tassut

Yleisesti tassun malleissa erotetaan kaksi eri tyyppiä: tiivis (cat feet) ja hajavarpainen (hare feet). Sen lisäksi on paljon erilaisia tassun malleja näiden kahden tyypin väliltä.

Tiivistassuiset (cat feet) koirat on usein jalostettuja kulkemaan kovalla tai kivikkoisella alustalla. Kaikki varpaat on likipitäen saman mittaisia ja tassu on kauniisti puolipyöreä. Tällainen tassu pitävä ja hyvä epätasaisilla alustoilla kulkemiseen.

Sen sijaan koirat, jotka on jalostettuja juoksemaan kovaa ja suoraan (kuten Greyhound) tassut ovat “hajavarpaiset” (hare feet). Myös niiden rakenne eli luiden mittasuhteet ovat poikkeavat tiiviiseen tassuun verrattuna. Näissä tassuissa keskimmäisten varpaiden keskimmäiset varvasluut, eli phalangit, ovat pidemmät kuin tiiviissä tassuissa. Näin ollen vipuvartta on on enemmän ja voimantuotto on tehokkaampaa.

Jos juoksijalla olisi tiiviit tassut, kuten esim. labradoreilla, eivät ne pääsis niin lujaa ja varsinkin kovavauhtisissa kaarteissa tulisi haasteita.

On myös olemassa variaatioita nähden kahden tassutyypin välillä. Esimerkiksi  löysä tassu. Siinä jousto ja iskunvaimennus ovat heikkoja, mikä lisää riskiä ligamenttivammoille ja nivelten kuormittumiselle. Myös pitkät kynnet levittävät tassua ja tekevät asennosta löysän tai hajavarpaisen. 

Jos joskus näet tassun, missä osa koiran varpaista on suorempana kuin toiset, silloin kyseessä saattaa olla koukistajajänteiden vaurio ja on syytä suunnata eläinlääkärin tutkimuksiin.,

Kannuskynsi

Tietääkseni kaikilla koirilla on kannuskynnet etujaloissa, joillain myös takajaloissa. Kannuskynnet ovat joidenkin tutkimusten mukaan toiminnallisia. Niihin kiinnittyy jänteitä: loitontaja, ojentaja ja syvä koukistaja (Short abductor of digit I, extensor of digit I, Deep digital fleksor of digit I).

Vaikka seistessä sisäkynteen asti ei tule painoa, kovavauhtisissa käännöksissä kaikki viisi varvasta voivat olla kontaktissa alustaan ja aktiivisina. Sisäkynsien ns. käyttötarkoitukseksi on tarjottu naskaleina toimimista jäälle kiivetessä tai lisäpitona tiukoissa kurveissa. Ainakin vedessä niistä luulisi olevan hyötyä.

Koirilla näkee hyvin kirjavasti erilaisia kannuskynsiä takajaloissa. Toisilla koirilla niitä ei ole ollenkaan, joillain niitä on tuplat, kynsi voi roikkua pelkässä nahassa kiinni ja joillain on selkeä varvas metatarsaaliluineen. On siis selvää, että riippuu varpaan rakenteesta, voiko se osallistua aktiivisesti toimintaan. Itse uskoisin, että kannukset ovat ehkä enemmänkin jäänne evoluutiosta, mutta toki joillain koirilla niille voi olla myös käyttöominaisuuksia. Jos ihminen seisoo viiden varpaan päällä ja koira neljän, hevosella on vain yksi painoa kantava “varvas”. Ihmisen anatomiaan verrattuna hevonen seisoo keskisormien (ja varpaan) päällä. Myös niillä muista varpaista on jäänteenä puikkoluut, eli 2. ja 4. varvas. Hevosen tapauksessa evoluutio on muokannut muut tarpeettomat pois ja jättänyt jäljelle yhden vahvan varpaan, jotain samansuuntaista kehitystä on todennäköisesti tapahtunut myös koirien tassuissa.

Voidaanko tassuja jumpata?

Tassuvammat ovat tavallisia koirilla ja niiden kuntoutus voi toisinaan olla haastavaa. Sen takia varpaiden aktiivisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, huono tassujen käyttö tai “laiskat tassu” lisäävät hyvin todennäköisesti riskiä tassuvammoille. Yksi “laiskojen varpaiden” oire voi olla liukastelu poikkeavissa tilanteissa. 

Tassuihin voidaan kuitenkin kohdentaa monenlaista harjoitetta. Yksittäisenä merkittävästi vaikuttavana tekijänä tassuille voisi mainita alustat. Niillä voidaan vaikuttaa paljon tassun kuormitukseen ja aktiivisuuteen. Alustoina asfaltti, suo tai hiekka antavat hyvin erilaisen ärsykkeen jalalle, vedestä puhumattakaan. Varsinkin varvasvammojen kanssa vesikuntoutus on erityisen hyödyllistä.  Myös tasapainotyynyt ja muut ilmatäytteiset ovat hyvä apuvälineitä tassujen kanssa työskennellessä. 

Ihan samalla tavalla kuin ihmisellä tasapaino ja ryhti lähtevät aktiivisista jalkapohjan lihaksista, niin myös koirilla tassujen aktiivisuus voi vaikuttaa koko kehon käyttöön.

Lähteet ja lisälukemista

Zink ja Schlehr. 2020. Working dog structure: evaluation and relationship to function

Salme Mujunen. 2015. Koiran rakenne – Laaja oppimäärä.