Tässä kirjoituksessa tutustutaan yleisellä tasolla hevosen rangan anatomiaan ja selän liikelaajuuksiin. Hevosen rangassa on perättäin 32 nikamaa ja lisäksi vaihteleva määrä (18-22) häntänikamia. Jokainen nikamista on erilainen.
Kaularanka
Hevosilla, kuten kaikilla nisäkkäillä on 7 kaulanikamaa. Kaularangassa yksittäisten nivelten liikkuvuus on suurempaa kuin muualla rangassa. 1. ja 2 kaularangan nikama on ns. erikoistuneita nikamia – Kallon ja ensimmäisen kaulanikaman välisestä nivelestä tulee vain ylös-alas-suuntaista liikettä, eli ojennus-koukistus. Seuraavasta 1. ja 2. nikaman välistä tulee kiertoliikettä. Muista nivelväleistä liikettä tulee kaikkiin suuntiin.
Kokonaisuudessaan suurin osa liikkeestä tulee 5. kaulanikaman ja 1. rintarangan nikaman väliseltä alueelta.
Eri osissa rankaa nikamien välinen liikkuvuus vaihtelee.
Liikkuvuuteen vaikuttaa mm.
– nikaman rakenne (fasettinivelien kulmaukset)
– välilevyjen paksuus
– ligamentit, niiden sijainti ja tiukkuus
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kaularangassa sivutaivutukseen liittyy aina myös rotaatio. Eli hevosen ei ole mahdollista kääntää päätä tai kaulaa sivulle ilman, että ranka aina myös kiertyy.
Rintaranka
Rintaranka on jäykkä. Siinä on nikamia 18, jotka kaikki kiinnittyvät joko suoraan tai rustoliitoksen kautta rintalastaan.
Ojennus – koukistussuuntaan eniten liikettä tulee 14. ja 18. rintanikaman väliltä.
Niskan ja pään asennot vaikuttavat merkittävästi selän liikkeeseen ja liikelaajuuksiin nuchae ligamentin kautta.
Sivutaivutus onkin mielenkiintoinen, sillä suurin sivuttainen liike rintarangassa tulee 9.-14. rintanikaman kohdalta eli juuri siitä, mihin laitamme satulan. Ratsastaessa usein hevosta pyydetään taipumaan esim. ympyrälle ja satula luonnollisestikin rajoittaa jonkin verran tätä vähäistäkin sivutaivutusta.
Rintarangan loppuosa on sen sijaan rangan jäykin osa.
Lanneranka
Lannerangan nikamien määrän vaihtelu on hevosilla aikaisemmin ajateltua yleisempää. Usein niitä on siis 6, mutta 5-8 on aivan “normaalia”. Lannerangasta tulee hyvin vähän sivuttaissuuntaista liikettä sen rakenteen takia, mutta sen sijaan ojennus-koukistus suuntaan liikettä tulee paljon, eniten 5. lannenikamasta ristiluun väliselle alueelle.
Lopuksi
Jokaisen hevosihmisen on hyvä ymmärtää anatomiaa yleisellä tasolla, sillä se auttaa ymmärtämään liikkumista ja kehon käyttöä sekä sitä, mikä on hevoselle mahdollista ja mikä ei. Anatomia kannattaa viedä käytäntöön, eli suosittelen lämpimästi testaamaan ja havainnoimaan omaa hevosta, onko liikkuvuudet samassa suhteessa kuin anatomian kirjoissa?
Lähteet:
Budras. 2010. Anatomy of the horse.
Jeanne-Marie Denoix. 2001. Physical therapy and massage on the horse.
Kuvalähteet:
Kuvat 1. ja 2. Kuvapankki Canva
Kuva 3. Green. Horse anatomy workbook.
0 kommenttia