Mitä lihaksia koira käyttää liikkumisen eri vaiheissa ja miten kuormitus jakaantuu etu-/takajalkojen suhteen eri askellajeissa? Entä mitä on ilmainen energia ja miten se liittyy koiran liikkumiseen? Näitä ja muutamia muita biomekaniikan teemoja pohditaan seuraavaksi.
Tämä kirjoituksen lähteenä on käytetty Dogs in motion kirjaa ja sen alkuperäistutkimusta sekä kirjaan muista lähteistä koottua teoriatietoa. Innostuin nimittäin pääsiäisen aikaan lukemaan (uudestaan) kyseistä kirjaa, enkä malttanut olla kirjoittamatta aiheesta. Edellisestä lukukerrasta on pari vuotta aikaa ja siinä ajassa moni asia oli ehtinyt unohtua. Monet asiat myös avutuvat ihan eri tavalla toisella lukukerralla…
Ja sitten suoraan asiaan.
Voimat
Koiran seistessä sen etujalat kantaa 60% kehonpainosta ja takajalat 40%. Kävellessä ja ravissa suhde pysyy samanlaisena. Ravissa voimat kuitenkin kasvavat ja yhteen etujalkaa kohdistuu enimmillään enemmän kuin kehon painon verran voimaa. Laukassa suurin voima kohdistuu siihen etujalkaan, mikä tulee ensimmäisenä maahan. Voima voi olla jopa 2,6 x kehonpainon verran. Tämä arvo on mitattu labradorilla, joka laukkasi 27km/h.
Lihakset
Lihas toimii liikkeessä joko liikkeen vaikuttajana tai vastavaikuttajana eli se joko tuottaa tai ehkäisee liikettä. Esimerkki liikettä ehkäisevästä työstä on painovoiman vastustaminen – jalan tullessa maahan missä tahansa liikkeessä, lihakset vastustavat painovoimaa ja ehkäisevät jalan niveliä koukistumasta.
Voimaa tuotetaan enemmän takajaloista, mutta etujalat kantaa enemmän painoa.
Ravissa takajalan osuessa maahan, takareiden lihakset aktivoituu ja suurin osa ponnistukseen tarvittavasta voimasta tuotetaan askeleen (kontaktivaiheen, eli sen aikana kun jalka on maassa) ensimmäisen puolikkaan aikana, minkä jälkeen aktivoituu polven koukistuminen ja jalka lähtee nousemaan ilmaan.
Etujalassa sen sijaan lihasten toiminta on hieman erilainen ja ne voidaan jakaa tehtävien perusteella kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä työskentelee painovoimaa vastaan ja on aktiivinen heti kun jalka osuu maahan. Eli nämä vastustavat etujalan niveliä koukistumasta liikaa. Toinen lihasryhmä tukee jalan taaksevientiä ja valmistautuu jalan koukistamiseen. Kolmas lihasryhmä on aktiivinen koko sen ajan, kun jalka on maassa ja näiden lihasten tehtävä on tukea etujalan niveliä.
Aika paljon tukemista ja vastustamista. Mikä sitten vie etujalkaa eteenpäin jos jalan lihakset ei sitä tee? Vastaus on takajalka. Takaa tulevan voiman vaikutuksesta painopiste ikäänkuin vain vyöryy etujalan yli. Siksi etujalkaan kohdistuu enemmän voimaa ja ne kantaa myös liikkeessä enemmän painoa. Tietysti koiralla on myös lihaksia, mitkä tarvittaessa tuottavat, avustavat tai tehostavat etujalan eteen tai taaksevientiä, mutta varsinkin ravatessa tasaisella näiden lihasten rooli on pienempi.
Nivelet
Koira on kone? Koiran liikkuessa lapaluu ja reisiluu menevät aina samaan tahtiin. Samoin sen lapa ja värttinäluu tai takajaloissa reisiluu ja välikämmenluut. Muutenkin nivelet koukistuvat lopulta yllättävän vähähän koiran liikkuessa, esimerkiksi etujalassa suurin jousto liikkeeseen tulee lavan liukumisesta rintakehällä, eikä niinkään olkanivelen koukistumisesta.
Selän liikelaajuudet: Laukassa (lanne)selän koukistus-ojennus -liike tuottaa puolet laukan askelpituudesta!
Jänne ja jousi
Jänteet toimivat jousen lailla koiran liikkuessa. Kun jalalle tulee painoa, jänne latautuu ja varastoi voimaa. Painon siirtyessä pois jalalta jännitys vapautuu ja saadaan ns. ilmaista energiaa liikkeeseen. Näin toimii mm. takajalan akillesjänne ja jossain määrin myös koukistajajänteet.
Yhdenlainen jänne on myös selässä ja sen nimi on lanne-selkäkalvo (thoracolumbaalifaskia). Laukassa, kun lanneselkä koukistuu ja takajalat venyy pitkälle vatsan alle, niin samalla myös lanneselkäkalvo venyy. Lihaskalvoon kerääntyy jännitystä, selän alkaessa ojentua ja jalkojen aloittaessa uuden ponnistuksen vapautuu “ilmaista energiaa” ponnistuksen tueksi.
Lopuksi
Biomekaniikka on kiehtovaa! (Henkilökohtainen mielipide.) On ihmeellistä, millaisia sisäänrakennettuja mekanismeja kehoon on muodostunut helpottamaan liikkumista. Jos haluat ymmärtää koiran liikkumista paremmin, suosittelen tutustumaan Dogs in motion -kirjaan (Fisher & Lilje). Kirja perustuu yli 300 koiralle tehtyyn tutkimukseen. Mukana on 32 eri rotua, joiden kaikkien liikkumista on tutkittu röntgen- ja videokuvauksen avulla. Kirjassa jokaisen rodun liikkumista on kuvattu erikseen. Kirja on englanniksi, mutta on helppolukuinen.
On yllättävää, kuinka monet asiat koirien liikkumisessa pysyvät samoina rodusta riippumatta. Tottakai rodulla ja luuston mittasuhteilla on merkitystä, myös monet asiat, kuten esimerkiksi lihaskireydet muuttavat eläimen tapaa liikkua. Ja senpä takia:
Jotta voimme ymmärtää epänormaalia liikkumista, on ensin ymmärrettävä normaalia liikkumista.
Terveisin biomekaniikkaintoilija
0 kommenttia