Mitä on laser, mihin sitä käytetään, mitä eroa eri laitteilla on ja onko siitä mitään hyötyä? Käytän laseria työssäni paljon ja usein hoitojen aikana laitteen vaikutuksista viriää keskustelua. Laserhoito ei näy eikä tunnu, joten onko siitä mitään hyötyä? Laitetaanpa siis vähän faktoja järjestykseen.
Mitä on laser
Laser eli Laser, eli Low Lever Laser Therapy on yleisesti käytetty nimi matalatehoisilla laserlaitteilla tehdyille biostimulaatiolle. Terapeuttisen laserin toiminta perustuu photobiomodulatioon, mikä on periaatteeltaan sama kuin kasvien fotosynteesissä tapahtuva reaktio.
Laservalossa on aina vain yksi aallonpituus, tavallisessa valossa on monia. Tämän takia säde pääsee tunkeutumaan kudoksiin syvemmälle. Yksinkertaistettuna, kun laservaloa kohdistetaan kudokseen ja soluihin, se aktivoi solujen mitokondrioiden (solun energiantuottajien) toimintaa, minkä tuloksena tapahtuu myös monia hormonaalisia reaktioita ja kudoksen paranemiseen vaadittavat prosessit vauhdittuvat. Myös systeemisiä vaikutuksia syntyy, mm. serotoniinin, kehon omien opioidien ja endorfiinien erityistä. Laserin tulehdusta ja kipua lievittävät vaikutukset perustuvat pääosin systeemisiin vaikutuksiin. Myös verenkierto ja imunestekierto tehostuvat hoidettavalla alueella. Tarkemmin Laserin fysiologisista vaikutuksista voit lukea Suomeksi esimerkiksi J.Lehtisen lisensiaatintukielmasta (2009), jota olen käyttänyt myös tämän kirjoituksen yhtenä lähteenä.
Mihin laseria voidaan käyttää
Yleisiä käyttöaiheita on haavat, venähdykset, lihasvauriot, nivelrikko, ruhjeet, murtumat, lihaskipu ja jäykkyys. Erityisesti haavojen hoidossa laserilla saadaan näkyviä tuloksia aikaan. Myös akupunktiopisteiden stimulointi laserilla on paljon käytetty hoitomuoto.
Laserissa hoitoannosta mitataan energian määränä pinta-alaa kohden, eli J/cm2. Esimerkiksi haavoihin annos suositus on 1-2 J/cm2 ja nivelrikkoon se voi olla alueesta riippuen 5- 10 J/cm2 (tai jopa enemmän).
Hoitotiheys vaihtelee hoidettavan vamman mukaan. Haavoja ja jännevammoja voidaan hoitaa jopa päivittäin, sen sijaan kroonisissa vammoissa hoitotiheys on usein 1-3 x viikossa muutamien viikkojen ajan.
Hoitosyvyys riippuu mm. laitteesta, ihon paksuudesta ja eläimen karvasta (paksuus ja väri). Laitevalmistajat usein lupailevat hoitosyvyyden olevan jopa 10-20cm, mutta realistisesti ajattelisin sen olevan keskimäärin 5cm. Valo alkaa hajota heti ihon läpäisyn jälkeen ja säteet hajoaa, eivätkä kohdistu enää tarkasti hoidettavaan kohtaan. Hoitosyvyys on siis osin myös yksilöllistä.
Laserin sivuvaikutuksista ei ole raportoitua tietoa, mutta joitain rajoitteita laserin käytölle kannattaa noudattaa tutkitun tiedon puuttuessa: kasvuikäisillä epifyysilinjat, epilepsia, paikalliset alueet kuten sukupuolirauhaset tai silmät ja tiineys. Myös kasvaimet ja syöpä ovat esteitä Laserin käytölle. Terapiakäytössä käytetyt laserit myös voivat aiheuttaa vaurioita silmiin, joten suojalasien käyttö on suositeltavaa ja laitetta ei saa kohdistaa eläimien tai ihmisten silmiin.
Erilaiset laitteet
Laserlaitteiden kirjo on valtava ja juuri se onkin suurin selittävä tekijä siihen, miksi tutkimustulokset ovat ristiriitaisia ja annossuositukset eri vaivoihin hyvin vaihtelevia. Eri laitteiden lisäksi myös niiden ominaisuuksilla ja sillä kuinka niitä käytetään, on merkitystä.
Laserlaitteet jaetaan eri turvallisuusluokkiin numeroimalla ne siten, että laitteen vaarallisuus kasvaa järjestysnumeron kasvaessa: 1, 1M, 1C, 2, 2M, 3R, 3B ja 4. Luokkiin 1 ja 1M kuuluvat laitteet ovat käytännössä vaarattomia kun taas luokkaan 4 kuuluvat laserit voivat aiheuttaa pahoja silmä- ja ihovammoja.
Luokka 3B käsittää laserit, joiden säteily ylittää luokan 3R emissiorajat. Jatkuvatoimisen luokan 3B laserin suurin sallittu säteilyteho on 500 mW. Luokkaan 3B kuuluvan laserin suora ja peiliheijastunut säde on aina vaarallinen silmille. Luokan 3B laser voi aiheuttaa pieniä ihovaurioita. Muun muassa tutkimuksessa käytetään usein luokan 3B lasereita.
Luokka 4 käsittää laserit, joiden säteily ylittää muiden luokkien emissiorajat. Luokan 4 lasereiden voimakkuudelle ei ole ylärajaa. Luokan 4 laserin säde on niin voimakas, että se voi polttaa iholle palovamman hetkessä. Silmä voi vaurioitua jopa hajaheijastuksesta. Suuritehoinen lasersäde voi sytyttää puun tai kankaan tuleen. Esimerkiksi laserkirurgiassa, metallin leikkauksessa ja yleisöesityksissä käytetään usein luokan 4 lasereita
lähde: https://www.stuk.fi/aiheet/laserit/laserluokat
Suurin osa terapeuttisista lasereista on 3B luokan laitteita, eläinklinikoilla on usein käytössä 4 luokan lasereita. Suurin ero laitteiden välillä on teholla, esimerkiksi kotikäytössä suosittu Handicure laserlaite ilmoittaa tehoksi 60-90 mW, klinikkakäytössä oleva K-laser on teholtaan yli 500mW. Minulla on käytössä kotimainen Theralux touch TX4, minkä teho on 200mW. Laitteen tehokkuus vaikuttaa ensisijaisesti hoitoaikaan. Laserissa hoitoannosta mitataan energian määränä pinta-alaa kohden, eli J/cm2. Annos lasketaan käsittelyaika x teho/cm2.
- Lasertyyppejä on erilaisia, ne on nimetty laseroivan väliaineen mukaan.
- Lasersäde voi olla jatkuvaa tai sykäyksittäin. Jatkuva säde voi aiheuttaa palovamman.
- Laitteita on eri aallonpituuksilla, eri aallonpituudet vaikuttavat kudosten eri syvyyksiin.
- Myös diodien, eli hoitopäiden määrällä on väliä. Mitä enemmän diodeja, sitä suurempi annos saadaan ulos lyhyessä ajassa. Esimerkiksi yksidiodisella laitteella hevosen hoitaminen muutoin kuin akupunktiopisteiden kautta olisi hyvin aikaa vievää.
- Joissain laitteissa hoitotaajuudet ovat vaihdeltavissa.
- Käytännössä eri taajuudet tarkoittaa laservalon pätkimistä eri mittaisiin sykäyksiin, mikä taas perustuu Nogierin & Bahrin tutkimuksiin, joiden mukaan eri taajuuksilla saadaan erilaisia vaikutuksia (akuutti / krooninen vaiva, haava, murtuma jne.). Minulla käytössä olevassa theraluxin laitteessa on tämä ominaisuus.
Lopuksi
Laserlaitteita on vaikeaa joskus verrata toisiinsa. Tehokkaampi ei aina ole automaattisesti parempi, sillä muuttujia on paljon. Tärkeintä on tuntea oma laitteensa ja antaa hoidot sen mukaan.
Minulla on käytössäni 200mW, 4diodin kotimainen Theralux touch TX4 laite, sen aallonpituus on 904nm (soveltuu parhaiten lihas- ja luukudoksien hoitoon). Valitsin laitteen ominaisuuksien, sen helpon liikutettavuuden sekä hinta-laatu suhteen perusteella.
Omassa työssäni olen saanut hyviä vasteita laserhoidosta: haavojen hoidossa, nivelrikon oireiden lievittämisessä, lihaskireyksien lievittämisessä ja spondyloosin hoidossa.
Myös tutkimustietoa laserhoidoista on valtavasti, mutta kuten aikaisemmin mainitsin laitteita on valtavasti erilaisia ja tutkimuksissa laitteet, hoitoparametrit, annokset, taajuudet jne. vaihtelevat, minkä takia yksiselitteisten hoitolinjauksien tekeminen tutkimusnäytön perusteella on haastavaa.
Vaikka valo on näkymätöntä, eikä aiheuta voimakkaita lämmön tuntemuksia, eläimet kokevat hoidon usein miellyttäväksi ja rentoutuvat.
Lähteet:
Säteilyturvakeskus. https://www.stuk.fi/aiheet/laserit/laserluokat.
Lehtinen Jenni. 2009. LOW LEVEL LASER THERAPY: PERIAATTEET JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ. KIRJALLISUUSKATSAUS JA 2 POTILASKERTOMUSTA. Helsinki.
Mc Gowan & Goff. 2016. Animal Physiotherapy.
Verkossa vapaana olevat tiedot K-laser ja HandiCure-laitteista.
Theralux Touch TX4 käyttöohje.
0 kommenttia