Tämän artikkelin innoittajana on osallistumiseni koirien hyvinvointi -seminaariin toukokuussa 2026. Tapahtuman pääpuhujana oli Dr. Martin Fischer, joka tutkimusryhmineen on tehnyt laajaa tutkimusta koiran liikkumisesta ja nyt viimeisimpänä koiranpennun liikkumisen kehityksestä. Kirjoitus perustuu pääosin kyseisen tapahtuman luentomateriaaliin.

Koiranpennun ensimmäinen elinvuosi on kasvun ja kehityksen kannalta huimaa aikaa. Ensimmäiset 100 päivää ovat kovinta kasvun aikaa, minkä jälkeen vauhti alkaa tasaantumaan. Kolmen kuukauden kohdalla lihaksisto alkaa olla kehittynyt, vaikka voimaa ja hallintaa ei vielä ole. Luuston ja jänteiden kehitys on pidempi prosessi, ja siihen omistaja voi vaikuttaa oikealla arkiaktiivisuudella.

Miksi pennun tassut ovat niin isot?

Aloitetaan tassuista. Kaikki tietävät, että pennuilla on aina suhteettoman suuret tassut. Luovutusikäisenä koiran tassu onkin saavuttanut jo 50 % aikuiskoostaan, ja lopullisen kokonsa ne saavuttaa viikkoon 25 mennessä. Varpaiden luiden kasvulinjat sulkeutuvat ensimmäisinä, jo 4–6 kuukauden iässä.

Nämä ensimmäiset kuusi kuukautta pennuilla on ns. lättäjalka, eli ne askeltavat kuten ihmislapsi – jalkapohjat alustaan läpsyen ja paino koko tassun alueelle jakautuen. Koiran kasvuvauhti on kuitenkin hurjaa ensimmäisen elinvuoden aikana, joten motorisen kehittymisen ja iskunvaimennuksen kannalta se tarvitsee joustoa liikkeeseen. Siispä varpaiden kasvulinjojen luutuessa koirasta tulee vihdoin varvasastuja, ja sen liikkuminen alkaa olla kuten aikuisen koiran. Voimaa tai hallintaa liikkeessä ei välttämättä tässä vaiheessa vielä ole, mutta biomekaanisesti liikkuminen on jo kuin aikuisella koiralla.

Ja mielenkiintoisena yksityiskohtana koiran askelluksesta on paljastunut, että askeleen aikana painonvaraus menee koirilla samalla tavalla kuin ihmisellä. Eli kun tassu osuu maahan, ensimmäisenä sen ottaa vastaan tassun keskiosan ulkosyrjä. Siitä paino rullautuu uloimman varpaan kautta sisäänpäin. Tämä on erittäin mielenkiintoinen tieto varvasvammoihin tai varvasamputaatioihin ja erityisesti niiden kuntoutukseen liittyen.

Pentu tarvitsee liikuntaa kehittyäkseen

Pennun kehityksen kannalta ikäkausi 4–6 kuukautta on ensiarvoisen tärkeää. Miksi näin? Yksi tärkeimmistä syistä siihen on jänne-lihasliitosten kehittyminen.

Koirilla on ns. antigraviitaatiolihaksia, jotka pitävät koirien jalat kulmauksissaan ja takaavat energiatehokkaan liikunnan. Ajattele, kuinka raskasta olisi, jos koira joutuisi aktiivisella lihastyöllä pitämään itsensä seisomassa niin, että olka- ja kyynärnivel olisivat luonnollisissa kulmauksissaan. Se vastaisi tilannetta, jossa itse olisit jatkuvasti punnerrusasennossa. Tätä varten tietyt lihakset toimivat koiralla ns. antigravitaatiolihaksina, eli stabiloivat asennon. Nämä samaiset lihakset mahdollistavat myös kimmoisuuden liikkeessä, ja koiran ravatessa iso osa liike-energiasta on ns. ilmaista energiaa ja vain pieni osa tuotetaan aktiivisella lihastyöllä.

Nämä tärkeät antigravitaatiolihakset tarvitsevat vahvat kiinnityskohdat luihin; näitä kiinnityskohtia kutsutaan apofyyseiksi. Apofyysit kehittyvät koiran ensimmäisten 4–6 kuukauden aikana, ja kehittyäkseen ne tarvitsevat liikuntaa!

Alle 6 kuukauden ikäisen pennun liikkumattomuus voi siis vaikuttaa merkittävästi sen kehitykseen sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuormituksenkestävyyteen aikuisena. Jo mainitsemieni seikkojen lisäksi myös kasvulinjat tarvitsevat rasitusta.

Kuinka paljon pentua tulee liikuttaa?

Koirien kasvatukseen liittyy paljon uskomuksia, ja yleisesti on ajateltu, että pennun liikkumista tulee rajoittaa. Tälle ajatukselle ei ole kuitenkaan saatu minkäänlaista tieteellistä tukea. Uusi lempilauseeni onkin: “When knowledge ends, opinions begin”. 

Sveitsiläisten alan asiantuntijatahojen tieteelliseen näyttöön perustuvassa artikkelissa ’How much exercise do growing dogs need?’ (2026)  korostetaan vahvasti sitä, että terveellä pennulla ei ole olemassa ”liiallista omaehtoista liikuntaa”. Jatkuva hihnassa pito ja ylisuojelu sen sijaan estävät normaalia fyysistä ja henkistä kehitystä. Listaan alle pääkohdat julkaisusta (pääset lukemaan alkuperäisen julkaisun lähdeluettelon linkin kautta):

• Liikunnan rajoittamisen ei ole osoitettu vähentävän perinnöllisten nivelsairauksien, kuten lonkka- tai kyynärniveldysplasian, riskiä. Nivelsairauksien taustalla ovat ensisijaisesti perinnölliset tekijät (heritabiliteetti 18–60 %) ja koiran ylipaino – ei kohtuullinen liikunta. Myös lihasten heikkous voi johtaa virheasentoihin ja sitä kautta nivelvaivoihin.
• Luusto tarvitsee mekaanista kuormitusta mineralisoituakseen ja kasvaakseen vahvaksi. Myös nivelten oikeanlainen muotoutuminen ja toiminta vaativat niihin kohdistuvaa painetta ja vetoa. Tutkimuksissa on havaittu, että täysi liikkumattomuus on ruston terveydelle huomattavasti haitallisempaa kuin kohtuullinen tai jopa runsas liikunta.
• Liikunta on välttämätöntä aivojen kehitykselle, sillä lihakset vapauttavat liikkuessaan viestiaineita (myokiineja), jotka stimuloivat hermosolujen verkostoitumista erityisesti muistiin ja oppimiseen liittyvissä keskuksissa. Liike kehittää myös koordinaatiota, tasapainoa ja kehonhahmotusta.
• Pennun on kehitettävä lihasvoimaa voidakseen siirtää painonsa pohjista varpaille, mikä on edellytys vakaalle ja nopealle liikkumiselle. Lihasten kehittyminen on erityisen kriittistä raskasrakenteisille roduille, jotta ne pystyvät hallitsemaan nopeasti kasvavaa painoaan.
• Pentu tarvitsee noin 18 tuntia unta vuorokaudessa. Syvän unen aikana vapautuu hormoneja ja kasvutekijöitä, jotka ovat välttämättömiä luuston normaalille kasvulle.
• Vapaa liike ja leikki: Pennun tulisi antaa liikkumassa vapaana ja säädellä itse rasitustaan. Hihnassa kävely on rajoittavaa, eikä se stimuloi tuki- ja liikuntaelimistöä yhtä monipuolisesti kuin vapaa juoksu ja leikki. Leikki muiden koirien kanssa kehittää motoriikan lisäksi sosiaalisia taitoja sekä kykyä sietää stressiä ja turhautumista.

Yhteenveto: Terveen pennun omaehtoista liikkumista ja leikkiä ei tule rajoittaa, vaan sille tulee tarjota monipuolisia mahdollisuuksia kehittää kehoaan ja mieltään turvallisessa ympäristössä. Liika on kuitenkin aina liikaa ja myös riittävästä levosta tulee huolehtia.

Lähteet ja lisää aiheesta:

Koirien hyvinvointi -seminaari. 15.-16.5.2026 Helsinki. Helsingin Yliopisto, Suomen Agilityliitto.

How much exercise do growing dogs need (2026) https://stvv.ch/de/Informationsblaetter (informationsblätter – hund)

Fischer, M. S., & Lilje, K. E. (2011). Dogs in Motion. VDH Service GmbH. 

Fischer, M. S., & Lilje, K. E. (2014). Canine Locomotion: Form, Function, and Future. Veterinary Clinics: Small Animal Practice, 44(4), 575–593.